perjantai 31. tammikuuta 2014

Voitko kuvitella

-että  vanha mies on aamuvarhaisella puutarhassaan viiniköynnösten alla ja puhdistaa kananmunia pienellä kankaanpalalla. Hellästi ja varovasti. Tervehtii hymyillen ohikulkijoita.
-että joku vislasi perääni kaupungilla.
-että täällä oli siivottu ja ruoka jälkiruokineen oli valmistumassa kun tulin kotiin.
-että mantelipuu kukkii.


Repusta löytyy. -Monta sielun sopukkaan tallentunutta tilannetta ja kuvaa, joita ei haluaisi unohtaa.


Otin sentään kameran mukaan kun lähdimme syntymäpäiväkahveille historialliseen Lanian kylään.

  Tämä ei ole syntymävuoteni.


Kylässä oli eloisa tunnelma. Näkemämme ihmiset tervehtivät ystävällisesti.

Toisen romu, toisen aarre.


Mietin, että ovatkohan täällä asuvat ihmiset onnellisia. Kylä on niin kaunis ja ilmasto leppoisa. Mummot köpöttelivät pitkin katuja, kahviloissa ja kadun varressa istuskeli ukkoja, joku nainen käveli touhukkaana vesiämpärin kanssa. Jossain talossa nuori mies teki remonttia mummon katsellessa vierestä. Oli sellainen mukava meininki.
Mutta koskaan aiemmin en ole juonut syntymäpäiväkahvejani viiden kulkukissan,
yhden miehen ja kahden lapsen kanssa.


Ai, että kuka perääni muka vislasi? 
Papukaija.

Ei kommentteja: