Ruumiilla on kovasti erilaisia tarpeita, vaikka kuinka ajattelisi viettävänsä välivuotta kaikesta. Joskus on esimerkiksi mentävä ruokakauppaan.
Eilen kävimme Lidlissä, koska siellä on halpaa. Ärsyttävää siellä on se, ettei
kaupasta löydy mitään erikoisruokavaliotuotteita. Siksi sitä joutuu välillä
käymään useammassa kaupassa samalla reissulla. Eilen kävimme Debenhamsilla ja
sieltä löytyikin aika paljon gluteenittomia tuotteita.
Nämä
maksoivat yhteensä n. 30 €. Harmittaa se, ettei täälläkään ollut mitään gluteenittomia
pakastetuotteita (esim. pitsaa). Pitsa
on tehtävä aina kotona. Samoin hampurilaiset ja
hotdogit, lihapulla, nugetit ym. Keliaakikko joutuu yleensä kiertämään pikaruokapaikat kaukaa. Oikein hyvä pitsapohja syntyy muuten
kreikkalaisesta jukurtista, kananmunasta, leivinjauheesta ja jauhoista. Taikina jätetään löysäksi.
Grillimix kahdelle.
Mutta onneksi on sentään ravintoloita, joissa keliaakikkokin
voi syödä melko huoletta. Yksi tällainen on lähellämme sijaitseva Pascucci. -Siisti
ja nuorekas ravintola, jossa on ystävällinen henkilökunta ja merinäkymä. Tämä
siis sijaitsee rantakadulla, eli bussilla pääsee. Ravintolan ruokalistalla on kuvat lähes kaikista annoksista, mikä helpottaa kovasti valinnassa. Oheinen lautasellinen maksaa
22€ ja mukaan saa lautasia pyytämänsä määrän. Kolmelle hengelle tuossa on
hieman liian vähän ranskiksia, mutta nälkä tästä ei jäänyt. Lisäksi tuohon tuli
lämpimiä sämpylöitä ja pari euroa maksanut litran vesipullo.
Joskus ruumis käyttäytyy niin hankalasti, että se on vietävä
tohtorin pakeille. Olemme joutuneet käymään pari kertaa Ygia Policlinic
-nimisessä yksityissairaalassa. Se sijaitsee aikalailla keskustassa, ja siinä on
se kurja puoli, että autolle ei meinaa löytää parkkipaikkaa. Jos haluaa
labrakokeita, mennään laboratorioon ja
sanotaan, mitä testejä otetaan. Vartti menee, niin testit on otettu. Tulokset
tulevat saman päivän aikana. Ja jos on muuta vaivaa, niin kävellään suoraan
ensiavulta näyttävälle osastolle ja asettaudutaan mukavasti ensimmäiselle
vapaalle sairaalasängylle. Kohta luoksesi tulee yhdestä neljään sini- ja
valkotakkista, ystävällistä henkilöä.
Sairaalassa on siisti kanttiini. Kävin ostamassa sieltä
vähän välipalaa, mutta kassaa ei näkynyt missään. Kohta kuvassa näkyvä (sopinee
julkaista, koska kasvot eivät näy) tyttö koputti minua olkapäähän ja sanoi,
että otat vain mitä tarvitset ja voit jättää rahat kassan viereen. Toden totta,
siinä olikin kaksi euroa edellisen asiakkaan jäljiltä. Kätevää. Mutta ei ehkä
toimisi esim. Kanta-Hämeen keskussairaalan kanttiinissa.
Lopuksi vielä miespuolisten ruumiiseen liittyvä kuva, sukupuolikiintiön
vuoksi.
En enää koskaan pese kravattia pesukoneessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti