Siivouspäivä Germasogeian kylässä.

 Kuvat on otettu 18.12. Ei kovin talvinen sää ollut.

Asuinkuntamme Germasogeya ansaitsee oman postauksensa. Germasogeya (Yermasoyia) on yksi Limassolin alueeseen kuuluva kunta. Sillä on muutama kilometri rantaviivaa, jonka läheisyyteen on muodostunut turistien suosima asuinalue lukuisine hotelleineen, ravintoloineen ja kauppoineen. Muutaman kilometrin päässä rannikolta pohjoiseen sijaitsee Germasogeyan viehättävä kylä. Siellä asuu noin 2000 ihmistä, mikäli turistioppaan selostuksesta oikein ymmärsimme.

Germasogeiaan järjestetään keskiviikkoisin bussiretkiä. Tähän olenkin viitannut jossain aiemmassa postauksessa. Kylään pääsee toki myös kävellen tai autolla. Joku bussikin sinne kulkee. Nämä keskiviikon turistiretket ovat hauskoja, sillä niihin osallistuu turisteja eri maista. Retki on maksuton ja opastus tapahtuu englannin kielellä. Retkille kannattaa ilmoittautua etukäteen rantakadun infokioskilla.

Siivousmoppi kuivuu aitaa vasten.

Germasogeyan kylä on siisti ja siellä siivotaan ja pyykätään ahkerasti. 

Ainakin keskiviikkona vaikutti siltä. 

Kylässä on koulu, päiväkoti,pieni kauppa, kioski ja tietysti kahvila, jossa oli muutama ukko pelaamassa korttia. Lähtivät tupakkitauolle kun menimme sisään.

 

 

 

Kupillinen Nescafea maidolla maksoi 2€. Mukaan sai piparin.

Kylästä löytyy myös kulttuurikeskus, joka on suosittu siviilivihkimispaikka. 

 

Täällä saisi hienoja vihkikuvia. Taustalla häämöttää Saint Paraskevisin kirkko.

 

 Kulttuurikeskuksen sisätilassa on käsitöitä kehystettynä seinällä. Näitä naiset ovat varmaan tehneet portailla tai tuoleillaan katujen varsilla ja samalla juorunneet naapureiden kanssa.

Kylä on todella ihastuttava vanhoine rakennuksineen ja pikku kujineen. Järin leveitä kävelytiet eivät ole täälläkään. Ja kun tähän yhdistää autojen villin pysäköinnin, on liikkuminen täälläkin melko haasteellista. Suojeluskenkeleitä tarvitaan.

 

Vanha ortodoksinen kirkko on näkemisen arvoinen paikka. Se on muutaman neliön kokoinen, kellarimainen tila, joka on nykyään museona. 

Kylässä on myös uudempi ortodoksinen kirkko, Saint Paraskevis. Se on hyvin kaunis ja vaikuttava. Kirkossa oli menossa siivous ja siellä tuoksui puhtaalle.

Hopeat oli nostettu, tai paremminkin laskettu, pöydälle puhdistamista varten. 

Tätä ei varmaan tehdä kovin usein.

Kirkoissa pidetään huolta arvoesineistä. Myös musiikki kuuluu näihin aarteisiin. Tämän todistaa vaikkapa se miljoonan suomalaisen joukko, joka on tämänkin joulun alla kokoontunut kirkkoihin yli 30 maassa laulamaan perinteisiä ja uudempia joululauluja.

 

 Mitä nöyrimmästi kumarran (saadakseni tuon upean kruunun mahtumaan kuvaan) ja toivotan sinulle hyvää joulunaikaa!