Estoja, eikä niinkään estetiikkaa

Tämän aamun ohjelmaan kuului noin 10 km:n pyörälenkki, lähinnä rantakadulla.

Pyöräily on mukavaa liikuntaa, sillä se harjaannuttaa tasapainoaistia,

 mutta vaatii äärimmäistä valppautta.

Ja koska maisemia ei juuri ehdi katsella, koska katse täytyy pitää tiessä,

 

voivat ajatukset lennellä sinne tänne.

 

  

 Seitsemännen yli meneviä yrityksiä ei huomioida, joten tähän on tyytyminen.

Parin kilometrin esteradan jälkeen alkoi vihdoin pyörätie.

Istuessani ansaitulla tauolla rantakahvilassa, laitoin sijaintini ja terveiset WhatsApilla Suomeen.

Mietin, että kumpaahan läheiseni kestävät paremmin, murheellista vuodatusta sairaalavuoteen ääreltä, vai  aurinkoista hehkutusta välimeren rannalta. Joka tapauksessa, aina kun kun lähetän viestejä tai kuvia täältä, mielessä ovat ensimmäisenä ne ystävät, joilla tiedän olevan juuri nyt vaikeaa. Terveiset teille, olette ajatuksissani!