Suvivitsi

Jokainen meistä on varmaan jo lopen kyllästynyt suvivirsikeskusteluun. Mutta ei hätää, kevätjuhlan jälkeen virren numero vaihtuu. Alkaa kouhkaaminen siitä, sopiiko enkelitaivaan koulun tai päiväkodin joulujuhlaan vaiko ei.  Ja taas joutuu opetusministeri kokoamaan asiantuntijaryhmän koolle, juomaan kuppikaupalla kahvia ja ottamaan asiaan kantaa. 

Mistä meidän pitäisi keskustella? Eikö siitä, että miten eri vähemmistöryhmien tarpeet, kulttuuri ja tavat voitaisiin huomioida ilman että suomalaiset perinteet, arvot ja kulttuuri katoaisivat, eikä kilpailla siitä, minkä ryhmän mielipide juhlaohjelmasta voittaa? Mutta mikäli vähemmistö jouluun mennessä pääsee niskan päälle, olen mukana pitämässä meteliä erilaisuuden ja vähemmistöryhmien puolesta.

Aion vaatia, että ravintoloiden ruokalistoilta poistetaan ne vaihtoehdot, jotka eivät sovi keliaakikoille. Heille ja heidän läheisilleen nimittäin aiheutuu kovasti mielipahaa siitä, kun joutuu katsomaan mitä kaikkea enemmistö tilaa ja syö. Listoille voisi jäädä leivittämätöin ja vehnäjauhossa kuivattamatoin kokoliha, aidot ranskanperunat, riisi ja salaatti ilman krutonkeja. Muut vaihtoehdot on peitettävä ja niiden valmistus lopetettava. Ja samalla vaadin, että juhlissa tarjotaan vain gluteenitonta syötävää.

Ensimmäisenä aion kysyä ryhmääni tuota kuvassa näkyvää miestä, italialaista opettajaa. Hän pitää Limassolissa kuvataidekoulua erityisryhmille ja valmistaa samoissa tiloissa pitsoja. Theotokos workshop on tiettävästi Limassolissa ainut paikka, jossa valmistetaan gluteenitonta pitsaa. Kysyin liikkeessä käydessämme, että onko gluteenittomille pitsoille paljonkin tilausta. "No, but we are democratic." Seuraava kysymykseni oli, että saanko valokuvata täällä. "Why?" -Olen bloggaaja, vastaan. "You can be free here, you can do what you want." Seuraa iso kädenheilautus höyryävien pitsauunien luota huoneiston perällä olevaan askartelutilaan asti. Kiva äijä, vai mitä? 

No, en tosiaankaan aio perustaa mitään kansanliikettä tai yhdistystä, vitsi se vain oli. Toki olen hieman provosoitunut tuosta virsikeskustelusta, ammatillisistakin syistä. Oli miten oli, minulle riittää Kyproksen Ikea -perheen jäsenyys; Tuon tuostakin tulee kännykkään kreikankielisiä ilmoituksia, joista en mitään ymmärrä. 

Parempi vain mennä leppoisasti etiäppäin ja virrestä viis veisata. 

Pitsa oli muuten oikein hyvää, sekä tavallinen, että gluteeniton. Suosittelen paikkaa. -Ellet sitten satu pelkäämään sekarotuisia kolmijalkaisia koiria.