Hyvästi!

Päivä päivältä tuntuu enemmän siltä, ettemme olekaan olleet niin kauaa Suomesta pois. Samalla kun yritän päästä kiinni elämään täällä, tunnen lisääntyvää haikeutta, koska äänten, tuoksujen, makujen ja kaikkien kokemusten muisto ruumiissa ja mielessä samalla haalistuu. Siis kaikki se, josta on muodostunut hyvä ja turvallinen elämä. Siihen kuului myös ihmisiä, joita muistan ilolla ja lämmöllä. Osaa heistä en tule enää koskaan tapaamaan. Hekotan itsekseni, kun ajattelen vaikkapa aamuisia pelejä biitsillä. Ja koen olevani niiin kaukana kun muistelen vaikkapa kuutamouintia Välimeressä. Ja kun luen tätä päiväkirjaani, palaavat äänet ja tuoksut, palaavat muistot. Ja hymyilen vain.

Vaikka blogini on ollut minulle lähinnä päiväkirja ja kirjoittaminen hauskaa ajanvietettä, olen toki iloinnut vuorovaikutuksesta, jota on tämän kautta tullut. Kiitos teille, jotka olette käyneet lukemassa juttujani! Kiitos kommenteista ja kiitos tykkäyksistä, niistä on tullut tunne siitä, että on voinut nauraa kokemuksilleen yhdessä tuttujen tai tuntemattomien kanssa!

Jätän ainakin toistaiseksi blogini avoimeksi siltä varalta, että Kyprokselle matkaa tai muuttoa suunnitteleva eksyisi tänne ja saisi täältä jonkin tarpeellisen tiedonhippusen. Mutta lopetan tämän blogin kirjoittamisen tältä erää.

Hyvää matkaa, minne kuljetkin! Στο καλό!