perjantai 29. marraskuuta 2013

Pomelon leikkuuta




Kai sitä vielä joskus tottuu siihen, että jääkaapin ovi aukeaa nurkkaan päin. Ollaanhan sitä totuttu pikku hiljaa vasemmanpuoleiseen liikenteeseenkin. Päivään kuuluu silti monta sellaista hetkeä, jolloin on kirkkaasti tiedostettava, kumpi on vasen ja kumpi oikea. 
Jääkaapit ovat nykyisin sellaisia, että ovien avaamissuuntaa voi vaihtaa. Niinpä laitoimme vuokraajalle sähköpostia (kun ei muutamaan päivään ole ollut minkäänlaista ongelmaa), että  voisiko muutoksen tehdä samalla kun uusi hella tulee. No specialist tuli torstaina, mutta hella ei. Hän irrotti sekä jääkaapin, että pakastimen ovet ja saatuaan ne irti, hukkasi jonkun tärkeän ruuvin, eikä meinannut saada ovia takaisin paikoilleen. Kun hän soitti toista puhelua jollekin, näytin jäätelöpakettia ja sanoin "aiskriim", vaikkei speialist osaa englantia. Mutta hän ymmärsi lopettaa puhelun. Eikä mennyt kuin tunteroinen kun jääkaapissa ja pakastimessa olivat ovet paikoillaan. Ja tästä hässäkästä oli se hyöty, että nyt tiedämme, ettei ovien avaamissuuntaa voi muuttaa. 


Vietin kolmisen tuntia "yksin" vanhassa kaupungissa valokuvaten kaikkea mahdollista. Olen nimittäin huomannut, että on koko perheen etu, että jokaisella on hieman omaakin elämää. Näin emme ole aivan koko ajan yhdessä, vaikka yhdessäolo olikin yksi tänne muuttomme  tavotteista. Vanhassa kaupungissa on paljon ihmeteltävää; Ikkunat, ovet, postilaatikot, kattokoristeet, parvekeet, kapeat kujat, jne. Eksyin jollekin sivukujalle ja kohta joku paikallinen mies  ihmetteli, että mitä minä täällä kuvaan, kun ei täällä ole mitään. Samassa huomasin parturiliikkeen. Parturi lupasi minun ottaa pari fotoa ja levitti partavaahtoa asiakkaan naamalle ennen kuin tämä ehti sanoa mitään. Asiakas kyllä käänsi päänsä minun suuntaani, katsoi minua silmät levällään kuin apua pyytäen, mutta ei pystynyt sanomaan mitään. Tiedättehän sen tunteen, esimerkiksi hammaslääkärissä, kun olisi asiaa, mutta ei voi puhua. Olen pahoillani, jos partavaahtoa ei tullut riittävästi.




Kohta kotiin palattuani oveemme koputettiin ja oven raosta kuului: "Nyt tarvittaisiin iso veitsi ja leikkuulauta". Minulle tuli ensimmäisenä mieleen pässit Carrefourin lihatiskillä, mutta tyynen viileästi kaivoin veitsen laatikosta ja katsoin, mitä naapuri nosti muovipussista. Siellä oli pomelo, iso greippimäinen hedelmä. Tämä hedelmä ei ollut vielä aivan kypsä, mutta maistui kyllä hyvälle. Sitä on lähdettävä pomelon ostoon. 


Mutta ensin pitää saada joulutähti. Kävin nimittäin tänään optikkoliikkeessä ja sinne tuli yhtäkkiä joulutähtiä myyvä mies. Isoja, punaisia kukkia syli täynnä. Optikko sanoi tylysti, että ei, ja myyjä lähti liukkaasti. Mutta minä päätin hankkia jostain joulutähden adventiksi.


Illalla, vietyämme lapset kuntosalille, ajelimme tavallisesta poikkeavaa reittiä. Jouduimme ruuhkaan. Autojono mateli hitaasti. Sen ansiosta ehdimme huomata jonkinlaisen toritapahtuman erään kirkon pihalla. Pysäköimme auton jalkakäytävälle, kuten muutkin olivat tehneet, ja menimme katsomaan.


Olimme tulleet ilmeisesti ortodoksikirkon pihalle. Sisällä oli menossa tilaisuus, ulos kuului pappien liturgiaa ämyreistä. Väkeä oli paljon sekä sisällä, että ulkona kirkon pihalla, jossa oli yhtaikaa jonkinlaiset markkinat. Ja siellä se sitten oli. Minun joulutähteni! 

 

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Vinkkejä viikkoturistille



24/7 ihan pihalla.
 
Jotkut tänne matkustavat viikko- tai viikonlopputuristit eivät kertakaikkiaan keksi päivisin mitään mielekästä tekemistä. Näin ollen he nukkuvat melkein koko päivän hotellihuoneissaan tai allasalueen aurinkotuoleissa, tai missä nyt sattuvat olemaan kun uni tulee. Iltaa kohti he alkavat virota. Koska he ovat nukkuneen koko kuuman päivän, ovat he herättyään hyvin janoisia. Saatuaan nestetasapainonsa vakautettua, he lähtevät seurueineen tutkimaan ympäristöä, kuten kunnon turistin kuuluukin.


Valitettavasti siihen aikaan hyvin monet turistikohteet ja kaupat  ovat jo ehtineet sulkea ovensa, ja jos haluaa viettää valveillaoloajan ihmisten ilmoilla, on tyytyminen lähikulman karaokebaariin. Sen mentyä kiinni, on mukava jatkaa ajanviettoa apartementin piha-alueella ja uimassakin toki pitää käydä, koska kotona kaikki kuitenkin kysyvät, että oliko vesi lämmintä. Jos rantaan on yli 100 metriä, voin tuon uintihomman hoitaa altaalla.

Residents only
Viikko-ohjelma. Tärp it.

Laitan tähän muutamia menovinkkejä viikoksi niille, joita päivällä valvottaa. Tai nukkumisen vaihtoehdoksi niille, jotka kaipaisivat kivaa tekemistä päivisin.

Maanantai. Tourist Info.


Tutustu lähiympäristöösi ja käy turisti-infossa. Sieltä saat jonkinlaisen kartan ja infoa tapahtumista ja retkistä. Ilmoittaudu keskiviikon retkelle Germasogeyan kylään ja selvitä, milloin järjestetään matka Troodokselle, (tai muualle) ellei sinulla ole autoa vuokrattuna. Leikitään, että retki Troodokselle on perjantaina. Mikäli vuokraat auton, kannattaa käydä jonain päivänä myös Kourionin argeologisella alueella.
 

Nosta pikapankista hiukan käteistä. Tai mieluummin varaa sitä hiukan mukaan jo lähtiessäsi, niin ei mene käteisnostokuluja automaatilla. Melkein joka paikassa voi maksaa pankkikortilla, mutta käteistä tarvitaan aina. Etsi lähimmät bussipysäkit (molempiin suuntiin). Me opimme, että jäädäkseen oikealla pysäkillä pois bussista, tulee kelloa pirauttaa suojatien päällä olevan talon kohdalla. Kun sitten seuraavan kerran tulin bussilla kotiin, olivat menneet purkamaan talo (kuva yllä). Kävelyähän siitä tuli.

Tiistai. Old Town.

Mene tutustumaan Limassolin vanhaan kaupunkiin. Jos keskiaikainen linna on avoinna, pääset katsomaan, missä Richard Leijonamielen häät vietettiin. Alueella on viehättäviä ravintoloita, joissa voit syödä, ja lepuuttaa samalla jalkojasi.



 Ja kivoja kahviloita riittää. Valitseminen on vaikeaa. Kuten reissussa aina.


Ja jos olet luvannut ostaa tuliaisia, tai lähettää kortteja, tee se tänään. Ostopaikkoja vanhasta kaupungista löytyy, eivätkä hinnat ole sen halvemmat muuallakaan. Ja ovatpahan huolesta pois, kun hoitaa nämä velvollisuudet heti alkumatkasta.

Keskiviikko. Germasogeyaan.


Tänään lähdetään Pambosin kyydissä Germasogeyan kylään. 


Kylä on viehättävä ja maisemat ovat kauniit.


 Ehdit hyvin vielä uimaankin ennen pimeän tuloa.
Torstai. My Mall.


Jos auringonottokiintiösi on täynnä, ja pidät shoppailusta, niin voit joko kierrellä kaupungin persoonallisia liikkeitä, tai mennä My Mallille, etenkin jos ilma on huono (todennäköisesti ei ole). Mutta joka tapauksessa My Mall on ostoskeskus, jonka vieressä on bussin nro 30 päätepysäkki. Et siis voi körötellä siitä ohi. 

Päivällä kauppakeskuksessa on rauhallista. Siellä on etenkin vaateliikkeitä, mutta löytyy sieltä muutakin, esim. Zara Home alakerrasta. Laitta ukkosi siksi aikaa vaikkapa etsimään kameraasi uutta muistikorttia Publikista tai ostamaan katutason kioskista (Publicin lähellä) ihanaa lakritsaa.


Perjantai. Troodos Mountains.


Nyt ajamme Troodos -vuorille ja käymme Kykkon luostarissa.


Luostarissa on pikku myymälä, ja museoon pääsee muistaakseni viidellä eurolla. Maisemat matkan varrella ovat huikeat, varaa aikaa valokuvaamiseen. Luostarissa ei muuten ole kahvilaa, mutta ennen luostarialuetta on monta pikku putiikkia täynnä roinaa ja pikku naposteltavaa. Matkan varrelta löytyy jokunen kahvipaikka.


Lauantai. Tori ja Tiri.


Lähde hyvissä ajoin liikkeelle, niin ehdit käydä torilla katsomassa paikallista meininkiä. Toritapahtuma Kolonakiou ja Agios Athanasios -katujen kulmauksessa järjestetään vain lauantaisin. Ja sinne kannattaa mennä kymmenen aikoihin, aamuvirkut menköön aikaisemmin. Juo torilla aamukahvit, osta hedelmiä ja lähde kiertämään suolajärvi, Akrotiri vastapäivään.Tie kulkee brittien sotilastukikohdan ohi. Jos sinua onnistaa, voit nähdä flamingoja.


Kierroksen jälkeen voit jäädä Lady´s Milen rannalle. Alueella on myös ravintoloita, mutta suosittelen ottamaan mukaan evästä, ollaanhan nyt retkellä.

Sunnuntai. St Catherine´s Church.


Jos ehdit, käy rantakadun varrella olevassa St Catherinen kirkossa. Siellä on suomalainen messu talvikausina joka sunnuntain klo 12.30. Saat näin vielä yhden kokemuksen, jollaista ei Suomessa voi saada. Ja hetken rauhoittuminen ei ole pahitteeksi turistillekaan. Messun jälkeen voit vaihtaa ajatuksia täällä pidempää asuneiden kanssa ja koska kirkko on rantakadun varrella, voit vielä  vaikkapa piipahtaa lähtökahville johonkin kadun lukuisista kahviloista.


Hyvää kotimatkaa, toivottavasti nautit lomastasi!