lauantai 15. helmikuuta 2014

Maisemia

Kun vaihdoimme asuntoa, vaihtui samalla asuinkuntamme. Muutimme Germasogeyasta  Mouttayiakan kuntaan. Tämäkin kuuluu Limassolin alueeseen. Kävin eräänä iltana pyöräilemässä kylän keskustan suunnalla. Huh, kun oli kova nousu. Mutta takaisin tullessa vaivat palkittiin. -Alamäki, eikä hullumpi maisema.


Yritin eilen etsiä Linopetran torilta ruukkuja parvekkeelle. Valtavan krääsämäärän keskeltä silmiini osui jotain sellaista, mitä piti vähän zoomata. Kyllä, se on arabiaa. 


Kysyn hintaa, sen kuultuani nyrpistän naamaani ja kävelen määrätietoisesti kohti naapurimyyjän isoa, ruskeaa pahvilaatikkoa aivan kuin tietäen, että sieltä löydän etsimäni.


Mietin kuumeisesti, ostaisinko astiat. En ole mikään vanhojen Arabian astioiden keräilijä, mutta nämä näyttivät niin kauniilta täällä. Juon murukahvit lempikahvilassani ja menen takaisin. Tarjoan koko setistä 15 euroa.


Kotona mietin, että missähän nämä astiat ovat seilanneet? Googlaamalla löytyy seuraava totuus:
"Toinen todella pitkäikäinen on Maisema, jota löytyy varmaan joka mummon kaapista. Sitä tehtiin vuodesta 1941 aina 1970-luvulle asti."

 
Joka mummon. Pah.

Ei kommentteja: