Ulkomailla

 

  

 

 

  

  

Ateenassa, Akropolis -museon kainalossa on pieni hotelli, jonka sohvalla röhnötän ja kirjoitan. Ilta on jo pitkällä. Netti pätkii. Ruumiis yrittää kovasti sulattaa turskaa, jota söimme parisataa vuotta vanhassa tavernassa. Ajatus on samean onnellinen. Muutama sana ensivaikutelmista Ateenassa.

Siisteys. Kaduilla ei loju roskia, eikä roskapusseja. Jalkakäytävillä ei ole edes autoja eikä muutakaan sinne kuulumatonta roinaa.

Raideliikenne. Täällä kulkee metro ja tram –juna.  Ostimme jokaiselle viikon tiketin,
(14 €, yksi matka maksaisi 1,40 €). Olemmekin aamusta iltaan joutuneet istumaan metrossa tai junassa, että jäisimme plussan puolelle. Eilenkin menimme junalla meren rantaan nukkumaan päikkärit, vaikka ne olisi helposti voinut nukkua hotellin sängyssäkin.

Oikeanpuoleinen liikenne. Renkaiden päällä kulkeva liikenne on aika saman oloista kuin Limassolissa. Tosin moottoripyöräilijät käyttävät täällä kypärää, lähes kaikki. Autoilijat eivät pysäköi autojaan niin holtittomasti kuin Limassolissa. Huomasin muuten jo ensimmäisenä päivänä, että täällä ei ole valkoisia lava-autoja. Limassolissa niitä näkee yhtä paljon kuin mopoautoja Pirkkalassa.

Kevät. Se on täällä myöhemmässä kuin Limassolissa, mutta ilma on ollut tosi lämmin ja lehdettömiin puihin on tämän viikon aikana alkanut puhjeta lehtiä.

Kerjäläiset ja kaupustelijat. Voin huonosti kun ruokapöytäni ylle ojentuu anova käsi, pieni tai iso. Tai kun noin viisivuotias poika kulkee metrossa kertakäyttömuki kourassa, katsoo ruskeilla silmillään ja ojentaa kätensä. Huitaisen tympeästi, aivan kuin tämä ranneliike hävittäisi koko ongelman maailmasta. Ongelman, joka sekä ärsyttää, että riipaisee minua sydämestä. Kenen kuuluisi huolehtia näistä ihmisistä? EU:n, valtion, vai sen maan, josta nämä ovat lähteneet? Vai minun, jonka kukkarosta löytyy aina muutama lantti, vaikka tili on nykyisin lähes aina miinuksella. Minun kolikoillani ei tätä asiaa ratkaista. Enkä halua antaa yhtään kolikkoa lapselle, joka joutuu antamaan sen lähistöllä odottavalle aikuiselle. Maailman menoa seuratessa huomaan kyllä, että poliitikoilla on isompiakin asioita ratkottavanaan. Mutta tehkää, please, jotakin. Ei tuollainen ole ihmisarvon mukaista elämää.

Historia. Aivan kuten Kyproksella, on täälläkin paljon historiallisia rakennuksia ja monumentteja, joiden profiileja katsoessani melkein hengästyn, tai olen vähintäänkin tohkeissani. Ateenan on täytynyt olla mielettömän hieno kaupunki jo ennen ajanlaskun alkua. Mistähän nappulasta pitäisi painaa, että pääsisi aikakoneella pari tuhatta vuotta taaksepäin, ihan vain kurkkaamaan? Joka tapauksessa Ateena on mielettömän hieno kaupunki.