Ajatuksia aurinkovarjon alta

Kyproksella on aika ajoin käyty neuvotteluja maan pohjois- ja eteläosien yhdistämiseksi. 10 vuotta sitten asiasta järjestettiin kansanäänestys, mutta eteläisen puolen kyproslaiset äänestivät suurimmaksi osaksi vastaan.

-Yhdistämisehdot eivät olleet kansan mieleen, näin paikalliset asukkaat sanovat. Tänäkin vuonna olen huomannut tiedotusvälineissä kerrotun yhdistämisneuvotteluista. Täkäläiset suhtautuvat asiaan yhtä suurella riemulla kuin alkoholistin kanssa elävät perheenjäsenet kuullessaan kymmenennen kerran, että pullon korkki pysyy kiinni huomisesta lähtien. 

Tämmöinen epävarmuus tulevasta, soutaminen ja huopaaminen, on niin rankkaa, että kerran vuodessa on pidettävä vapaapäivä. Se on maaliskuun 25. eli juuri eilen. Kattojen yllä liehui lippunauhoja ja koululaiset saivat vapaata koulusta osallistuakseen juhlaparaatiin, jollainen järjestettiin ainakin Larnacassa. Useassa lipputangossa liehui Kreikan lippu. Oli nimittäin Kreikan kansallispäivä, vuonna 1821 alkaneen Turkin vastaisen vapaussodan alkamispäivä.

Suhtautumista turkkilaisiin ja Kyproksen menneisyyden tapahtumiin opetetaan täällä kouluissa tunneilla, joiden nimi on "En unohda". Näiden tuntien jälkeen jotkut lapset ovat olleet peloissaan ja nähneet painajaisunia. (Miksei muuten suomessakin voisi olla tämän niminen oppiaine?  -Ei jäisi sotakokemusten muistelu pelkästään itsenäisyyspäivän varaan.)

Olen itse kodistaan karkoitetun evakon lapsi. Koen, että on tärkeää tuntea omat juurensa ja historian tapahtumat. Mutta jos halutaan parempaa tulevaisuutta, ei ole hyvä jäädä pelkoon tai katkeruuteen.

Hui, kauhistus. Ei minun pitänyt kirjoittaa asioista, joita en ymmärrä.

On siirryttävä pikaisesti faktatietoihin.

Teille, jotka olette joskus olleet Kyproksella muistamatta jälkeenpäin, millä paikkakunnalla olitte, on minulla ilouutisia. Olette nimittäin olleet Agia Napassa, eli täällä, eikö vain?

Kaupungin erikoisuus ovat upeat hiekkarannat, lukuisat hotellit, yökerhot ja ravintolat. Eli tänne matkustaa auringonotosta ja/tai juhlimisesta kiinnostuneita viikkoturisteja, sekä turismista elantonsa saavia henkilöitä, kuten minäkin tavallaan olen. Viimeisin vierailuni tapahtui eilen. Ravasin ruustinnan perässä pitkin rantoja. Liikkumista hankaloitti pehmeä hiekka, sekä rannalla siellä täällä makaavat turistit. Emme tällä kertaa yrittäneet messuta, emmekä edes päivettyä, vaan löytää pari geokätköä.

Agia napa on valmistautumassa turistisesonkiin. Aurinkotuolit ja päivänvarjot on kannettu rantaan, ja vähän joka puolella tehdään remonttia. Paikkoja siistitään ja kunnostetaan. -Että hyvää lomaa vain!